Takaisin

Ulkomaat

10 perinteistä
japanilaista kokemusta TOKIOSSA

13.10.2017 6.00
Tokiossa näkee usein perinteisiin kimonoihin pukeutuneita henkilöitä.

Monelle Tokio on hektinen, teknologiaa täyteen ahdettu kaupunki. Sen neonvalot vilkkuvat vuorokauden ympäri nuorison komistellessa taskujaan viimeisimmillä tuoteihmeillä. Modernista ulkomuodostaan huolimatta kaupungilla on edelleen rauhallinen, perinteinen puolensa. Satoja vuosia vanhat traditiot elävät harmoniassa nykyisyyden kanssa ja ovat yhtä vahvoja kuin aina.

 

Teksti ja kuvat: DANIEL STÖCKLI

 

 

1. Sumopaini

Japanilainen kamppailulaji, jonka ammattimaisesta muodosta käytetään nimitystä ōzumō. Ōzumō nykymuodossaan on suhteellisen tuore ilmiö, vaikka itse laji on ikivanha ja sen alkuperä on peittynyt aikojen kuluessa mystisiin tarinoihin. Tokiossa on mahdollista tutustua tähän erittäin suosittuun lajiin monella eri tavalla. Kaikkein suurin tapahtuma ovat Ryogoku Kokugikan basho-turnaukset, joita järjestetään tammi-, touko- ja syyskuussa. 15 päivää kestävissä turnauksissa on tarjolla hikeä, hurrausta sekä painijoiden osalta tarkkaa esiintymiskoodia. Lippuja kannattaa yrittää varata hyvissä ajoin.
Jos matka Tokioon sattuu kuitenkin turnausten ulkopuolella olevaksi ajaksi, niin on mahdollista käydä tutustumassa sumopainijoiden harjoitteluun niin sanotussa sumotallissa. Etukäteen hankittava lupa hoituu helpoimmin matkailuinfon kautta.

 

2. Kalamarkkinat

Tsukijin kalatorilla on maailman suurimmat kalamarkkinat. Saatavana on satoja erilaisia tuotteita pienistä sardiineista 300-kiloisiin tonnikaloihin. Markkinoilla myydään päivittäin yli 2000 tonnia kalatuotteita tuhansien myyjien ja kojujen kautta.
Tsukiji on, yllättävää kyllä, pystynyt pitämään traditiot varsin muuttumattomina viimeisen sadan vuoden aikana. Kalat paloitellaan edelleen samuraimiekan tyyppisellä terällä, kuljetetaan perinteisillä puukärryillä sekä myydään tukussa yksinkertaisella huutokauppamenetelmällä. Jopa suurin osa henkilökunnasta tuntuu pitävän varsin perinteisiä vaatteita. Vaikka Tsukiji on vieraalle yksi parhaimmista kohteista tutustua perinteiseen Japaniin, niin toisaalta paikka on ulkopuoliselle hektinen, välillä jopa kaoottisen oloinen. Toiminta torilla on aktiivisimmillaan aamulla puolikuudesta kahdeksaan ja paikalle kannattaakin pyrkiä mahdollisimman aikaisin. Torikäynnillä kannattaa kokeilla tuoretta sushiateriaa jossakin monista pikkuruokaloista.

 

3.  Kylpylät

Japanilaiset kylpylät eli sentot ovat merkittävä osa paikallisten elämää. Ne ovat julkisia, niissä tavataan tuttuja ja rentoudutaan. Matkailijoille ne ovat mielenkiintoinen tapa nähdä paikallista monisatavuotista kulttuuria ja hyvä tapa rentoutua pitkän kävelyurakan jälkeen.
Vaihtoehtoisesti voi kokeilla onseneita, kuumia lähteitä. Ne ovat hyvin suosittuja kaikkialla, missä on kuumia pintavesiä. Tokiossa se saadaan syvältä Tokionlahden alta. Parhaat alueet kokea sento tai onsen ovat Asakusa, Ueno tai Odaiba. Kylpylävieraiden kannattaa ottaa huomioon, että kylpylöihin ei päästetä tatuoituja henkilöitä, koska tatuoinnit ovat perinteisesti paikallisen mafian, Yakuzan tavaramerkki.

 

4. Temppelit

Yksi asia Tokiossa on pysynyt muuttumattomana ja se on temppelien runsaus ja monipuolisuus. Vilkkaiden  katujen ja modernien pilvenpiirtäjien keskeltä voi löytää piilotetun keitaan, jonka keskellä on pieni temppeli. Ne on usein pyhitetty tiettyä tarkoitusta varten ja poikkeavat tyyliltään toisistaan. Suurimmassa osassa riippuu myös pieniä puupaneleita, joihin on kirjoitettu viesti toivomuksen tai kiitoksen muodossa. Suuremmat temppelit on  rakennettu perinteisten japanilaisten porttien, torii, taakse keskelle kauniita puutarhoja. Tokion merkittävimpiin temppeleihin kuuluvat Asakusan klassisen upea Sensō-ji sekä Harajukun puiston kätköistä löytyvä massiivinen Meiji-pyhättö.

 

5. Teeseremonia

Japanilainen teeseremonia on kuin pikkutarkkaa, esteettistä ja nautinnollista taidetta. 1400-luvulta lähtöisin olevan teetaiteen oppiminen vaatii vuosien harjoittelua ja jotkut omistavat koko elämänsä sen opettelulle ja harjoittamiselle. Chanquksi kutsuttu seremonia järjestetään sitä varten rakennetussa teehuoneessa, sukiyassa ja siihen osallistuu isännän lisäksi yleensä viisi vierasta. Teehuone sijaitsee tavallisesti puutarhassa rauhallisessa paikassa, jonne vie pieni polku. Seremonia itsessään on häkellyttävä, sillä niin asettelussa kuin tarjoilussa pyritään täydellisyyteen. Seremonia ei ole pelkästään teen juontiin liittyvä, vaan ennen kaikkea esittämiseen pohjautuva. Esimerkiksi Chūōssa sijaitseva Hamarikyu Onshi Teienin puutarhan teehuone on erityisen kaunis paikka teeseremonialle.

 

6. Teatteri

Kabuki-teatteri on yksi japanilaisen teatteritaiteen muoto, jonka juuret ulottuvat 1600-luvun alkuun. Aluksi se oli naisten esittämää, rohkeaa varietee-tyyppistä teatteria, johon yhdistyi tanssia ja pornografiaa. Naisten esiintyminen näyttämöllä kuitenkin kiellettiin siveettömänä, mutta koska kabuki oli jo hyvin suosittua, miesnäyttelijät alkoivat esittää naisrooleja ja esitykset jatkuivat. Nykyään teemat pyörivät melodraaman, rakkauden ja rohkeuden ympärillä. Näyttelijät ovat osa monen sukupolven kestävää perinnettä ja pienimuotoisia julkisuuden hahmoja Japanissa. Kabuki onkin kaunista katseltavaa tanssin, värikkään puvustuksen ja lavastuksen ansiosta. Esityksestä voi nauttia esimerkiksi Shimbashi Enbujo -teatterissa Ginzan alueella Tokiossa.

 

7. Fuji-vuori

Japanilaisten postikorttien suosituin teema on taustalla häämöttävä valkokattoinen Fuji-vuori. Erään uskomuksen mukaan se syntyi vuonna 286 ennen ajanlaskun alkua suuren maanjäristyksen seurauksena. Fuji on 3776 metriä korkea ja Japanin korkein vuori. Japanilaisille se on pyhä vuori, joka on ollut šintolaisuuden merkittävä symboli jo satojen vuosien ajan. Vuoren kauneuden takana on erityisesti sen tasapainoinen ulkomuoto. Fujille pääsee kesäisin heinäkuusta elokuun loppuun, jolloin sille on mahdollista kiivetä, kun vuoren huippu on vapaa lumesta.
Vuosittain noin 200 000 japanilaista tekee pyhiinvaellusmatkan vuorelle. Nousu on kuitenkin erittäin vaativa ja vaihtoehtoinen tapa on ottaa bussi yhdelle vuoren rinteellä sijaitsevista näköalapaikoista. Muita hyviä kuvauspaikkoja ovat Tokion eteläpuolinen Kamakura ja jopa kaupungin korkeimmasta rakennuksesta Sky Treestä on hyvällä kelillä oivat näkymät vuorelle.

 

8. Asuminen

Ryokan on perinteinen japanilainen majatalo, joka eroaa tavallisista hotelleista tyyliltään ja tunnelmaltaan. Huoneet on sisustettu japanilaiseen tyyliin: lattian peittää tatami ja sänkynä toimii pelkkä futonpatja. Huoneen sisäseinät ovat usein riisipaperista tehtyjä ja tärkeänä osana ryokania ovat lisäksi perinteiset teevälineet ja oloasu. Kaikkien kannattaa ainakin kerran kokea perinteinen ryokan. Monet ryokaneista ovat varsin kalliita hotelleihin verrattuina, mutta ainakin Kimi, Tokyo ja Tama Ryokan tarjoavat hyvän hinta-laatusuhteen.

 

9. Ikebana

Ikebana on 600-luvulta peräisin oleva japanilainen kukkien asettelun taidelaji. Sen juuret löytyvät buddhalaisuudesta, tarkemmin ottaen munkkien temppeleihin valmistamista uhrikukka-asetelmista. Kukkienasettelulla pyritään yhdistämään luonto ja ihmisyys. Ikebana oli 1800-luvulle saakka sallittu ainoastaan miehille, mutta sittemmin sitä ryhdyttiin opettamaan myös naisille. Ikebanassa materiaaleina käytetään paitsi oksia, lehtiä, nurmikkoa ja kukkia, myös metallia, kiviä ja kangasta. Ikebana on varsin suosittua ja sitä voi seurata jopa televisiolähetyksissä. Kukkien asettelutyylit ovat aikojen saatossa muuttuneet, mutta huokuvat edelleen perinteisyyttä. Tähän mielenkiintoiseen ja kauniiseen taiteeseen voi osallistua Ohara School of Ikebanan englanninkielisillä tunneilla.

 

10. Ruoka

Perinteinen japanilainen ruoka on edelleen olennainen osa tokiolaisten ravintoloiden ruokalistaa. Perinteisiä ruokia ovat muun muassa misokeitto, tofu, kalaruoat ja tempura. Vähemmän länsimaissa tunnettuja variaatioita ovat monen eri ruokalajin illallinen kaiseki tai orgaanisista ruoista koostuva shojin, joka tuotiin maahan alun perin munkkien kautta 1500 vuotta sitten. Yleisesti tarjolla on myös donburi, joka on riisillä täytetty kulho, minkä päälle on yleensä ohueksi pilkottua lihaa tai kalanpala. Hyvä huikopala on puolestaan marketeista löytyvä riisipallo, joka on vuorattu kuivatulla merilevällä ja täytetty esimerkiksi japanilaisella luumulla.

 

 

 

Keskustele tästä Asiaton sisältö