Vuoden 2020 alussa käynnistynyt hanke uudentyyppisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamiseksi on saatu päätökseen. Hankkeen aikana lähes sata kuntaa ilmaisi kiinnostuksensa museosta ja 25 kuntaa jätti laadullisen ehdotuksen museon perustamiseksi.

Lopussa Imatra, Riihimäki ja Pyhtää jättivät myös lopullisen tarjouksen hankkeen rahoittamisesta. Imatran jättämä tarjous oli kokonaisuudessaan hankkeen ohjausryhmän mielestä houkuttelevin.

Tarjouksessa nykyinen kaupungintalo muutettaisiin museoksi. Imatran kaupungin kanssa aloitetaan luomaan uuden museon konseptointia, jossa suunnitellaan tulevan museokeskuksen ansaintalogiikkaa ja palvelumalleja.
 
Kuntien tekemät ehdotukset olivat laajoja, laadukkaita ja tarkkaan pohdittuja. Kunnat ja niiden asukkaat ovat osoittaneet suurta innostusta hanketta kohtaan ja ymmärtäneet sekä aiheen tärkeyden, että teeman mukaisen museon arvon kunnan elinvoimaa piristävänä kohteena. Imatran erityisenä vahvuutena oli matkailuun liittyvät seikat, Riihimäellä eräklusterin verkostot, Pyhtäällä laaja ympäristökuntien yhteistyö. Monista erinomaisista esityksistä valittiin tarjous, jonka uskotaan tarjoavan museolle hyvät toimintaedellytykset, kasvun mahdollisuuden sekä vahvan valtakunnallisen merkittävyyden.
 
Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko toteaa: ”Suomalaisille luontosuhde on ollut ja tulee olemaan moninainen hyvinvoinnin, kulttuurin, talouden, onnellisuuden ja matkailun perusta. On erikoista, että tämän aihealueen säilymistä yhteisessä muistissa ja perinteen siirtymistä sukupolvelta ja ihmiseltä toiselle ei aikaisemmin ole valtakunnallisesti järjestetty. Nyt on nähty, että meillä ei kansana ole varaa menettää tilaisuutta ja kiinnostus hanketta kohtaan onkin ollut valtava niin kansalaisten kuin kuntienkin suunnalla.”
 
Hankkeen piirissä ollaan huipputyytyväisiä kilpailutuksen tulokseen. Imatralla ja sen myötä Järvi-Suomella on suunnattomasti potentiaalia kehittyä yhdeksi Suomen merkittävimmistä matkakohteista, ja kaupunki tarjoaa museon kehittämiselle erinomaiset panokset ja laajan yhteistyön. Kaupungintalon uudiskäyttö tarjoaa malliesimerkin OKM:n ja YM:n toimesta juuri valmistuneen arkkitehtuuripoliittisen ohjelman tavoitteisiin suhteessa ilmastonmuutokseen, yhteiskunnan haasteisiin ja kansainvälisiin odotuksiin. Huomattava kuitenkin on, että päätökset museon perustamiseen liittyen voidaan tehdä vasta toimintakonseptin tarkennuttua ja siihen liittyvän yhteiskunnan ja yksityisen rahoituksen selvittyä.
 
Imatralla vahva kokonaispaketti
 
Kukko on innoissaan kaupungin valmiuksista: ”Imatralla on valmiina toimiva suuri rakennuskokonaisuus ja kulttuurikeskus sisältäen yli 500 hengen konserttisalin, kirjaston sekä osaamista tapahtumatuotannon järjestämisestä ja aktiivinen matkailun markkinointiorganisaatio. Kaupungintalon sijainti on erinomainen. Se on kaupungin sisällä keskeinen paikka ja aivan Vuoksen vesistön sekä liikenneyhteyksien varrella. Tuleva Erä- ja luontokulttuurimuseo pystyy järjestämään kalastukseen liittyviä työpajoja heti museon pihapiirissä. Lisäksi Imatran kaupunki tarjoaa museon pedagogiseen käyttöön muita alueita, jotka hyvin sopivat museon teemoihin. Metsäiset erämaat alkavat heti kaupungin keskustan rajalta, ja aktiivinen yritys- ja yhdistystoiminta mahdollistaa laajalla skaalalla monipuolista erämatkailua.”
 
Valinnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti Imatran matkailullisiin valmiuksiin. Imatra, Punkaharju ja Koli ovat houkutelleet matkailijoita jo 1800-luvulta lähtien. Kaupungin läheisyydessä on Suomen kolmanneksi merkittävin matkailualue, Saimaan järviseutu, joka tarjoaa erinomaiset puitteet luontomatkailulle.

Uuden museokeskuksen myötä Saimaan järvialueen matkailu voidaan nostaa vielä entistä korkeammalle tasolle. Pyöräilyreittejä Saimaan ranta-alueilla on kehitetty viime vuosina paljon ja rakentumassa on hanke junayhteydestä Pietarin ja Imatran välille. Läheinen lentokenttä mahdollistaa nopeat yhteydet Eurooppaan ja museo tulee sijaitsemaan rautatien ja linja-autoyhteydet yhdistävän matkakeskuksen lähellä.
 
”Olemme todella innoissamme tästä hankkeesta ja varmoja, että museosta tulee merkittävä tekijä Saimaan alueen ja koko Järvi-Suomen matkailun edistäjänä. Kaupungintalon uusiokäytöllä ja energiatehokkailla taloteknisillä ratkaisuilla hanke on hieno esimerkki kestävän kehityksen tavoitteita tukevasta arvorakennusten hyödyntämismahdollisuudesta”, apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino iloitsee. ”Museon paikka rautatieaseman läheisyydessä tekee paikasta helposti saavutettavan retkeilykohteen esimerkiksi koululuokille ympäri maata.”
 
Säätiö vielä tämän vuoden aikana
 
Uuden museon toiminnan järjestämiseksi tullaan perustamaan säätiö kuluvan vuoden loppuun mennessä. Säätiön perustajatahojen ja yhteistyökumppaneiden haku on parhaillaan käynnissä ja aiheesta kiinnostuneita pyydetäänkin olemaan yhteydessä hankkeen projektipäällikköön.