Euroopan tapahtumista uutisoivalla toimittaja Helena Petäistöllä on huoli suomalaisesta matkailun markkinoinnista. Matkailua myydään tylsästi eikä suomalaisjulkkiksia maailmalla ymmärretä hyödyntää. Helenan viesti on, että suomalaisista kaupungeista pitäisi saada vetovoimaisia matkailukaupunkeja pariisilaisella reseptillä.  

Teksti: HILKKA KOTKAMAA
Kuvat: ANNI KOTKAMAA

 (Uusinbnta 2016)Petäistö ottaa esimerkiksi synnyinkaupunkinsa Oulun, jossa terva avasi maailman meret.

- Oulua olisi mielestäni markkinoitava eurooppalaisille matkailijoille paljon tehokkaammin. Uskon, että matkailijajoukot saataisiin tulemaan sinne kertomalla oikealla tavalla kaupungista, sen historiasta ja tarinoista. Rössypottujen lisäksi tai suorastaan niiden sijaan pitäisi kertoa tarinaa vaikkapa tervaporvareista.

- Oululaiset veivät maailmalle Kainuun tervaa, jonka avulla avautuivat maailman meret. Tervaamalla laivat purjehduskelpoisiksi sai maailmantalous alkunsa. Asia on historiallisesti äärimmäisen merkittävä, koska muualta  tervaa ei saanut. Miten tervaporvareista saisikaan kiinnostavia juttuja vieraille kerrottavaksi, Petäistö huokaa.

Rotuaari ja kompiaiset

- Hyviä tarinoita voisi kertoa myös oululaisista merimiehistä, jotka muun muassa Ranskassa Le Havren satamassa käytyään alkoivat käyttää Oulun kävelykaduista sanaa Rotuaari ranskankielistä trottoir-sanaa mukaillen.

Merimiehet kävivät myös makeisostoksilla ja ranskalainen makeismyyjä kysyi: Combien? Paljonko? Siitä lähtien ovat makeiset olleet Oulussa kompiaisia.

Oulun historiasta löytyy kertomisen arvoisia tarinoita vaikka millä mitalla. Niitä keksimään!

Napoleon ja Hitler

Helena Petäistö muistuttaa, että Pariisia on aina myyty tarinoilla maailman matkaajille. Miljoonat ja miljoonat matkailijat tulevat katsomaan kaupungin pääkatua Champs Elyséetä, jonka ihmeellisyys piilee siihen liittyvissä tarinoissa. Kenellekään ei jää epäselväksi, miten Napoleon rakennutti sen itselleen voitonkaduksi ja kadun päähän Riemukaaren, jonka alta Euroopan voittoisa valloittaja ratsasti riemuitsevan kansan hurratessa. Tarina teki vaikutuksen myös Adolf Hitleriin, jolle toisessa maailmansodassa oli pakkomielle miehittää Pariisi ja ajaa voittosaattueessa Champs Elyséetä kohti Riemukaarta hakaristiliput liehuen.

Entä Versailles? Se on valtava ja ylikoristeltu linna laajan puutarhan keskellä. Mielenkiinto nousee uusiin korkeuksiin, kun kuvaan astuvat tarinat. Marie Antoinette emännöi linnaa upeasta peilisalistaan. Hän mussutti leivoksia silkkivuoteessaan, jonka vierellä oli salaovi. Ranskan vallankumouksellisten saapuessa linnaan, hän livahti salaovesta miehensä, kuningas Ludvig XVI suojaan. Ei auttanut, lopulta kummankin kaula joutui giljotiinille.

- Ilman näitä kertomuksia Pariisi ei olisi tällainen turistirysä, vaikka kaunis kaupunki onkin, Helena kehuu.

Seikkailun ja rallin voimalla

- Tunnetuin suomalainen Ranskassa on rallitähti ja europarlamentaarikko Ari Vatanen. En ymmärrä miksei Vatasen mainetta ole hyödynnetty matkailun ja vaikkapa suomalaisen teollisuuden markkinoinnissa Ranskassa. Vatanen on täällä kymmenen kuuluisimman eurooppalaisen listalla, Helena Petäistö kertoo.

- Vatasen suosio perustuu siihen, että hänet koetaan kaikkien aikojen rallitähdeksi ja rohkeaksi seikkailijaksi. Ja seikkailuja ranskalaiset rakastavat. Minusta Lappia pitäisi markkinoida tehokkaammin erämaaseikkailujen maana. Kampanjan vetäjäksi sopisi tietysti kaikkien tuntema kasvo Ari Vatanen. Hän on jo vetänyt Ranskan televisiossa liikenneturvakampanjaa. Hän on ollut mukana jopa suositussa elokuvassa, jossa hän esitti omaa itseään. Elokuvaa ei tuotu koskaan Suomeen, Petäistö motkottaa.