"Matkailu on nykymaailman vakava sairaus", totesi unkarilais-brittiläinen kirjailija George Mikes 1970-luvulla. Kirjailija Mikes oli ironian mestari, silti kukaan ei ottanut hänen varoitustaan vakavasti. Ei hallitukset, ei kv-järjestöt, eivät edes tiedotusvälineet. Kaikki olivat liian keskittyneitä energia- ja finanssipolitiikkaan sekä geopoliittisiin peleihin.
 

Ehkä ainoa maa, joka otti varoituksen vakavasti, oli Ranska. Ranskalla on 365 eri juustolajia, ja ranskalaiset hoitavat maaseutuaan kuin se olisi puutarha. Maan gastronomia ja upeat museot ovat tehneet loput. Viime vuonna peräti 83 miljoonaa matkailijaa vieraili Gallian kukkojen maassa.

Ranska on siis matkailun ykkösmaa. Top-viisi-listalle yltävät myös Yhdysvallat, Espanja, Kiina ja Italia.

YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön (UNWTO) päämaja on Madridissa, mistä käsin se pitää tarkasti silmällä sektorin tilaa. Järjestön pääsihteerinä toimii jordanialainen Taleb Rifai.

– Menossa on parhaillaan kaksi rinnakkaista vallankumousta, teknologinen ja matkailullinen. Teknologia yhdistää ihmisiä virtuaalisesti, ja matkailu yhdistää heitä fyysisesti, hän sanoo ja jatkaa

– Viime vuonna 1 138 miljoonaa matkailijaa kävi vieraalla maalla. Tämä tarkoittaa, että yksi jokaisesta seitsemästä maailman ihmisistä teki ulkomaanmatkan. Vuonna 1950 ulkomaanmatkojen määrä oli 22 miljoonaa.

WTO:n tutkimuksen mukaan 9 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tulee matkailusta. Sektori työllistää 11 prosenttia maailman työvoimasta. Jokainen työpaikka, joka syntyy matkailusektorille, työllistää 1,4 ihmistä. Kun siis hotelli avaa ovensa ja tarjoaa työtä sadalle henkilölle, se työllistää käytännössä 240. Viime vuonna maailman matkailu kasvoi 4,5 prosenttia, kun reaalitalouden kasvu oli vain 3 prosenttia.

Matkailu on myös tehokas rahan siirtomekanismi vaurailta mailta köyhemmille. WTO:n mukaan matkailu on ollut äärimmäisen tärkeä tekijä’ esimerkiksi Malediivien ja Kap Verden taloudellisessa nousussa.

On selvää, että yksikään maa ei halua vapaaehtoisesti jäädän kakun jaon ulkopuolelle.

Arvion mukaan esimerkiksi Yhdysvallat menetti noin 500 miljardia euroa sulkiessaan rajansa vuoden 2001 syyskuun terroristiattentaattien jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen uusi 38-sivuinen ohjelma puhuu matkailun mahdollisuuksista vain yhden lauseen verran: Suomen vahvuudesta: "Suomessa on puhdas ympäristö ja runsaat luonnonvarat".

Toisaalta työ- ja elinkeinoministeriön keväällä julkaisema raportti kertoo, että vuonna 2013 matkailun kulutusarvio oli Suomessa 14,4 miljardia euroa. Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaalaisten matkailuun kuluttamat eurot. Ministeriön raportin mukaan jalostusarvo oli 4,3 miljardia euroa, joka vastaa 2,5 prosenttia Suomen bruttokansanruoteesta.

– Matkailun arvonlisä oli suurempi kuin elintarviketeollisuuden, yli kaksi kertaa niin suuri kuin maatalouden, ja monikertainen verrattuna peliteollisuuteen, todetaan raportissa. Verrattuna teknologiasektoriin matkailun merkitys on suurempi kuin Suomen kaikki korkean teknologian vienti yhteensä.

Vaikka venäläisten yöpymisten määrä Suomessa vuonna 2014 putosi 17,4 prosenttia, top-vitoseen kuuluvat Venäjä, Ruotsi, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska. Rahankäytön top-kolme ovat venäläiset, kiinalaiset ja saksalaiset.

Matkailusektori työllistää yli 140 000 ihmistä, ja työvoiman määrä kasvaa 7 prosentin vuosivauhtia.

Matkailu on todella tärkeä sektori. Hallituksen ei kannattaisi jättää sitä huomioimatta.
Uusinta 2015

lähteet:
http://www2.unwto.org/annualreport2014

http://www.tem.fi/yritykset/matkailu/matkailun_merkitys_suomen_kansantaloudelle