Hallitus antoi eilen illalla Oulun satamalle 22,5 miljoonaa ilman järjestelmätason liikennetarkastelua? Miksi, ihmetellään Lapissa.

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi ihmettelee blogissaan miksi Oulun sataman väylän syventämiseen osoitettiin eilisessä tiistain 25.4.2017 hallituksen puoliväliriihessä yli 22 miljoonaa euroa ilman koko Pohjois-Suomen kattavaa liikennejärjestelmätarkastelua.
 
”Syventämistä on perusteltu pääasiassa pohjoisen nykyisten ja tulevien investointien kuljetustarpeilla – siis pääosin Lapin uusilla mahdollisilla investoinneilla. Jos kokonaistarkastelu tehtäisiin, tulos ja todellinen investointiprioriteetti näillä perusteluilla olisi 100 kilometriä pohjoisempana nyt esitetystä. Kemissä ja Torniossa on teollisuuden kuljetuksia operoiva satamapari, jonka tavaraliikenteen volyymi on noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa ja satamissa jossa vierailee yhteensä noin 1000 alusta vuosittain. Meri-Lapin satamat sijaitsevat lähempänä suuria investointikohteita ja niihin on hyvät takamaayhteydet Pohjois-Suomen alueelta sekä tie- että rautatiekuljetuksin”, kirjoittaa maakuntajohtaja Riipi blogissaan.

Mitkä ovat Oulun satamahankkeen
todelliset perusteet?

Suurin yllätys pohjoisen näkökulmasta paljastui Liikenne- ja viestintäministeriön osalta, jossa hallitus päätti käynnistää Oulun sataman väylän syventämisen Vuosaaren ohella. Valtion osuus Oulun hankkeen toteuttamiseksi on yhteensä 22,5 miljoonaa euroa ja rahoitus myönnetään lisäbudjetin kautta.

Oulun sataman väylän syventämistä on valmisteltu kuluvan talven aikana täydessä mediahiljaisuudessa ja hanke on nyt YVA-vaiheessa. Lapissa koko hanketta, valtion innokkuutta sen taustalla ja erityisesti hankkeen perusteluja on ihmetelty suuresti. Syventämistä on nimittäin perusteltu pääasiassa pohjoisen nykyisten ja tulevien investointien kuljetustarpeilla – siis pääosin Lapin uusilla mahdollisilla investoinneilla. Jos hanke näillä perustein halutaan toteuttaa, kuljetukset valuvat lähimmän sataman eli Kemin ohi Ouluun.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kysymään, mitkä ovat hankkeen todelliset perustelut. Missä ovat laajemmat järjestelmätason tarkastelut, jossa otetaan huomioon kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot nykyisessä liikennejärjestelmässä? Missä on vertailu niiden välillä kannattavuuden, liikennejärjestelmän toimivuuden ja ympäristövaikutusten osalta? Ei missään, niitä ei ole tehty – ja silti hallitus päättää 22,5 miljoonan hankkeesta. Näin sitä liikennepolitiikkaa tänä päivänä tehdään, eikä rahastakaan näytä olevan pulaa!
 

Vilkkaat Kemin ja
Tornion satamat
lähimpänä suuria
investointikohteita

Jos kokonaistarkastelu tehtäisiin, tulos ja todellinen investointiprioriteetti näillä perusteluilla olisi 100 kilometriä pohjoisempana nyt esitetystä. Kemissä ja Torniossa on teollisuuden kuljetuksia operoiva satamapari, jonka tavaraliikenteen volyymi on noin viisi miljoonaa tonnia vuodessa ja jossa vierailee yhteensä noin 1000 alusta vuosittain. Meri-Lapin satamat sijaitsevat lähempänä tulevia investointikohteita ja niihin on hyvät takamaayhteydet Pohjois-Suomen alueelta sekä tie- että rautatiekuljetuksin. Lisäksi erityisesti Kemin satamassa on hyvät edellytykset tarvittaessa laajentaa satamaa uusille toimialoille.

Todellinen peruste päätökselle taitaa löytyä Lapin näkökulmasta siirtomaahenkisestä sulle mulle –politiikasta. Lapissa ei saa tyytyä tähän – nyt on ryhdyttävä julkisesti ruoppaamaan tarkemmin hankkeen taustoja.

 
Lue blogikirjoitus kokonaisuudessaan täältä: http://www.lappi.fi/lapinliitto/maakuntajohtajan-blogi