UUSINTA v. 2016 - Levi on biletunturin maineessa. Räntäsateinen sunnuntai-ilta on hyvä hetki ottaa selvää, mitä Levin yössä todella tapahtuu.

Kylpylähotelli Levitunturin eteispalvelu on hyvin miehitetty. Portsareiden liikuskellessa edestakaisin syntyy vaikutelma kuin heitä olisi ainakin kuusitoista.

Tanssilattia sen sijaan on alkuillasta melkein tyhjä. Lavatanssikurssilaiset erottuvat joukosta askelineen ja kenkineen. Helmat liehuvat ja kiiltäviin sukkahousuihin verhotut pohkeet vilahtelevat värivalojen kiiloissa.

Kun lavalle nousee harmaaseen sarkaan sonnustautunut Korsuorkesteri, alkaa lattia nopeasti täyttyä. Yksittäisistä lakerikengistä ja pohkeista kasvaa monenlaisia askelia ottavien jalkojen tiheä metsä. Ikäjakauma on tänä iltana vajaasta neljästäkymmenestä ikävuodesta ylöspäin, mutta joukosta erottuu pariskunta, joka tanssii hillitymmin kuin muut; iäkäs mies ja nainen. Myöhemmin löydän miehen istumasta yksin pöydän äärestä. Kysyn mitä kuuluu Levin yöhön.

- Meillä olisi hauska juttu kerrottavana, mutta täytyy kysyä Hilkalta, mies sanoo.

Hämmästyn, kun tanssilattialla leijunut Hilkka ontuu paikalle kyynärsauvaan nojaten, mutta pariskunnan tarina on liikuttava.

- Me tapasimme kuusikymmentä vuotta sitten. Ajauduimme erillemme ja Erkki meni tahollaan naimisiin, mutta minä olen keskittynyt vain ammattiini, Hilkka kertoo.

- Vaimoni kuoli 2006 ja soitin yksinäisyydessäni Hilkalle. Hän asuu Kemissä ja minä Lohjalla. Meillä on kohtalaisen pitkä riiausmatka, Erkki jatkaa.

- Teemme kuukauden mittaisia kyläreissuja.

Kehun pariskunnan tanssia ja Hilkka näyttää tyytyväiseltä.

- Vedin senioritanssiryhmää siihen asti, että lonkkani murtui. Mutta hyvin se on parantunut. Pystyn tanssimaan vaikka kävely on vielä epävarmaa.

Mietin kehtaanko kysyä pariskunnan ikää, mutta Erkki ehtii edelle:

- Jos olisin jaksanut olla kaksikin vuotta pidempään äidin mahassa olisin ehtinyt sotaan. Olen 82. Hilkka on 81. Homekalloja olemme.

 

Ihku Bar on riehakas etko-paikka Levin sydämessä. Pieni, helposti täyttyvä ja tunnelmallinen baari, josta on helppo suunnistaa sinne missä tapahtuu.

Ihkussa myös tutustutaan helposti. Entuudestaan tuntematon keski-ikäinen mies iskeytyy kylkeeni ja osoittaa minua huurteisen lasin kyljestä irrottamallaan etusormella.

- Me kaksi lähdemme yhdessä pois, hän alustaa keskustelun.

- Enpä tiedä, mutta miltä Levin yö on näyttänyt?

- Hienolta. Olen asiakkaitten kanssa liikkeellä, mutta lähdetäänkö yhdessä jatkoille? Tai mennään vaikka heti.

- Entä asiakkaasi?

- Mitä heistä?

Mies huudetaan karaokelavalle. Hän laulaa tuntehikkaasti. Esityksen jälkeen kysyn uudestaan juttelisimmeko Levin yöelämästä.

- Tehdään sitä mieluummin, mies sanoo.

- Sinullahan on sormus.

- Mitä siitä?

Vaikenen hetkeksi ja aloitan toisesta kohdasta.

- Millä alalla olet?

- Ei firmaa kannata tähän sotkea.

- Otetaanko edes kuva?

- Eihän vaimo päästä minua enää ikinä kotoa, jos kuulee miten hauskoja asiakasreissut ovat.

Kysyn äreyttäni peittelemättä:

- Eikö tuo ole inhottava asenne?

Mies kohauttaa olkapäitään, kieräyttää 180 asteen katseen ympärilleen ja suunnistaa kello kymmeneen. En ehdi heippaa sanoa.

Tunkkaista oloani helpottaa ystävysjoukko, jonka yhteen jäseneen törmään ovensuussa. Nuoren naisen käsivarsi on sileä kuin silkki. Seurueeseen kuuluu puoli tusinaa nuorta, kaunista ja iloista ihmistä pääkaupunkiseudulta.

- Olemme neljättä tai viidettä kertaa Levillä, kertoo silkkikäsivarsi.

- Olen kauneudenhoitoalalla ja... loput naisen kommentista uppoaa meteliin, kun yksi seurueen jäsenistä kapuaa karaokelavalle.

Poislähtiessäni panen merkille, että asiakasryhmää vetävä mies on löytänyt leopardikuosiin ahtautuneen naisen. Nainen vaikuttaa etko-baariin hieman liian humalaiselta ja apealta.

- Ihanaa, että minustakin on iloa jollekin, nainen kuuluu sammaltavan. Sitten hän huutaa kauempana olevalle ystävälleen:

- Minä sain miesseuraa!

 

Hullu Poro Areena on täynnä. Massiivinen esiintymislava valoefekteineen täyttää puolet peräseinästä. Lavan edessä velloo rennosti pukeutunut ihmisjoukko, mutta sivummalla naiset istuvat pöydissä pitkät iltapuvut päällä ja miehet smokissa. Iloinen seurue nostelee kuohuviinilaseja morsiamelle.

Illan toinen tähti on Suvi Teräsniska, joka kuuluttaa täyttävänsä tänään 22 vuotta. Tuhatpäinen yleisö puhkeaa aplodeihin.

Vieressäni seisova kiltin näköinen nuori mies vilkuilee toisella puolellaan seisovaa tyttöä. Nuorukaisen siististi silitetyn paidan kainaloissa litisevät tummat puolikuut. Mies astuu lähemmäs tyttöä ja kysyy onko tällä ollut kiva ilta. Sitten hän kysyy käykö tyttö usein Levillä ja pitääkö tämä enemmän hiihtämisestä vai laskettelusta. Kun tyttö lähtee uimaan ihmismeressä lavaa kohti, nuorukainen viittä vaille hätääntyy:

- Voisinko minä soittaa sinulle joskus?

Tyttö puistaa päätään.

Mietin kuinka monta yksinäistä mahtuu tuhannenviidensadan ihmisen joukkoon ja löytävätkö he koskaan ketään edes hetkeksi, edes Leviltä.

Kapuan yläkerroksen parvelle ja tulen kuin karjapihalta saliin. Pitkissä pöydissä istuu fiinisti pukeutuneita ihmisiä, jotka huokuvat kauneutta ja vaurautta. Taituroin hameenhelmoja väistellen parven reunalle ja otan kuvia 22-vuotiaan Suvin edessä vellovasta päämerestä. Vieressäni seisova mies supattaa fiinien ihmisten olevan suuren suomalaisen päivittäistavaraketjun väkeä. Varmaan keskusliikkeen ylimmistä kerroksista, sillä eivät nämä tavallisilta lihamestareilta ja kassoilta näytä.

Sitten täytyy jatkaa matkaa. Poislähtiessäni on narikassa tilanne päällä. Penkillä makaa pitkään iltapukuun pukeutunut nuori nainen selällään, hieman pyöristynyttä alavatsaansa pidellen. Ystävät hyörivät, portsarit tekevät tilaa ambulanssille. Selvältä vaikuttava, mutta kalpea potilas tuijottaa kattoa kyyneleet silmissään, hälyn ulkopuolella.

 

Yksi paikka on vielä tutkimatta. Rock Café Wanhan Hullun Poron tarjonnasta ei oikein saa selvää, mutta musiikki on tasapaksua rockia. Vähäinen asiakaskunta koostuu keski-ikäisistä naisista ja nuorista miehistä, joilla ei tunnu olevan toisilleen mitään sanottavaa. Alkaa nukuttaa.

Poislähtiessäni huomautan ravintolan omituisesta tunnelmasta portsarille, joka puhkeaa kuvailemaan millaista heillä yleensä on.

- Hyvä meno, mahtavaa musiikkia ja kaikenikäistä porukkaa. Talo on yleensä myöhään illalla täynnä. Tämä ilta on tähän mennessä poikkeus, mutta olen varma että tunnin päästä tilanne on jo toinen kun Areenan bändi lopettaa. Älä lähde vielä pois.

Portsari kehuu kotikenttäänsä niin vakuuttavasti, että häntä on pakko uskoa. Täytyy käydä joskus toteamassa tilanne, mutta ei tänään.

Aamuyöksi kääntynyt ilta on ankea, kun astun lämpimästä ravintolasta räntätihkuun. Loskassa luisteltava matka Hotelli Levitunturille tuntuu liian pitkältä. Sitten löydän keitaan keskeltä erämaata.

Pienenpieni nakkiputka tarjoaa kolmen euron hodareita. Kioskin ympärillä hyörii muutama Suvi Teräsniskasta vapautunut pariskunta, jotka hotkivat hodareita kuin kokisivat palan aitoa Lappia. Kuten myös tekevät:

- Sirkasta olen kotoisin, huokaisee kopissa ahkeroiva nuori mies.

- Yksitoista vuotta olen pitänyt kioskia. Kysy isältä enemmän, tämä on hänen ajatuksensa ja hän pitää samanlaista Levitunturin pihalla.

Hodari on herkullinen. Nuolen sormeni ja otan sinapintuhriman kuvan hodarikauppiaasta. Kävelymatka hotelliin sujuu paremmin kun maha on täynnä makkaraa, mutta hodarikauppiaan isää en pääse haastattelemaan. Hänen kioskinsa on piiritetty. Näyttää siltä kuin nälkäiset juhlijat aikoisivat kääntää kopin ylösalaisin ja ravistaa hodarit käsiinsä.

Hotellin ovella totean avainkortin kadonneen, mutta se ei haittaa. Kylpylähotelli Levitunturi päivystää läpi yön. Levin yön.

 

KOMMENTTI

Kaikissa ravintoloissa tavataan ensimmäiseksi ja viimeiseksi portsari, eteisvahtimestari, järjestyksenvalvoja tai millä nimellä tuota yleensä isokokoista miestä kutsutaankaan.

Portsarin työlista ei ole lyhyt. Hänen ensimmäinen velvollisuutensa on valita asiakkaat, vaikka harvaa onneksi tarvitsee ovelta käännyttää. Sitten portsari palvelee asiakkaalta takin pois yltä, ystävällisesti hymyillen ja jotakin hauskaa lohkaisten, jotta juhlijan mieli pysyy korkealla.

Levin yössä portsarit venyivät myös hoitamaan sairauskohtauksia ja markkinoimaan ravintolaansa. Tarinan ulkopuolelle jäivät humalansa hauskuutta kikattavat naiset ja monenlaisia säilytyspyyntöjä ja kysymyksiä esittävät asiakkaat. Tupakoitsijat ulos häätänyt tupakkalaki on lisännyt liikennettä ovilla. Lisäksi portsarin pitää aina olla varautunut poistamaan teutaroiva asiakas ravintolasta nyrkkejä väistellen, mutta niin sievästi että ihmiset ja sisustus eivät vaarannu.

Ja kaiken iltaa portsari seuraa tapahtumia silmät sarkanappeina, jotta kykenee auttamaan niitä asiakkaita, jotka eivät kykene auttamaan itseään. Kylpylähotelli Levitunturissa jätin portsareiden suuresta määrästä huolimatta aikaa säästääkseni takkini aulan tuolille, josta arvelin löytäväni sen nopeasti kun tunnin päästä jatkaisin matkaa. Pois lähtiessäni takkia ei löytynyt. En ehtinyt asiaa ihmetellä, kun yksi portsareista toi sen tiskin takaa.

- Otimme talteen kun näimme, että jätit ajelehtimaan, mies selitti ja toivotti hyvää illanjatkoa.

SARI PÖYLIÖ

 

LEVIN YÖN BILERAVINTOLAT

 

Kylpylähotelli Levitunturi on perinteinen ison parketin tanssiravintola, jossa voi syödä ja juoda tyylikkäästi pitkän kaavan mukaan. Elävän musiikin tahdissa tanssitaan joka ilta ja artisteina vierailevat kevyen musiikin kiintotähdet. A la carte -listalta voi tilata puoleenyöhön asti. Alakerran karaokebaari Joiku on avoinna syyskuun alusta vappuun joka ilta.

www.hotellilevitunturi.fi
p. 016-646 301

 

Hullu Poro Areena on suuri, mutta viihtyisäksi sisustettu jättiravintola, jonka meno riippuu siitä, kuka esiintyy. Naapurintyttö Suvi Teräsniska aikaansaa erilaisen tunnelman kuin itseään villiksi ja v***n vapaaksi mainostava Petri Nygård, joten kannattaa panostaa ohjelmakalenterin tutkimiseen. Suuri esiintymislava, hyvä äänentoisto ja upea valaistus takaavat hienon shown. Iso tanssilattia, useita baareja ja vip-tiloja sekä festivaalimainen, tuhti ruokaravintola.

www.hulluporo.fi
016-6510 100.

 

Ihku Bar on pieni, tunnelmallinen karaokebaari Hotelli Levitunturin ja Hullu Poro Areenan puolivälissä. Alakerran Cellari Night Club on Suomen pohjoisin komediaklubi, jossa vierailee stand up- ja muita live-esiintyjiä. Yläkerta auki päivittäin kello 14-04, Cellari to-la kello 22-04.

www.ihkubar.fi
Keskuskuja 3, p. 0400-213 131

 

Rock Café Wanha Hullu Poro sijoittuu oman ilmoituksensa mukaan taivaan ja rock'n rollin väliin. Rento ja rock-henkinen, tunnelmaansa nähden iso ravintola. Ruokalistalta löytyy muun muassa Luunkovia Lyömäsoittimia ja Sielun Lohturuokaa. Avoinna joka päivä ja joka ikinen yö kello 15-04. Keittiö avoinna kello 22.30 asti.

www.hulluporo.fi
Rakkavaarantie 5, p. 016-6510 620.

 

Night Club Porocks tarjoaa tyylikkään ravintolamiljöön aikuiseen makuun, mutta lupaa tulevalla kaudella entistä hurjempaa menoa eli juhlijoille oman ravintolan. Ruoan ja juomien minimimyynti iltaa kohti on 1500 euroa, jolloin vuokraa ei tarvitse maksaa euroakaan. Yksityisiltojen ulkopuolella Porocks on avoinna sesonkiaikaan joka päivä.

www.hulluporo.fi
Levin torilla, Hiiihtäjänkuja 10, p. 016-6510 100.

Teksti ja kuvat: SARI PÖYLIÖ