Finnair teki 66 miljoonan euron vertailukelpoisen liiketuloksen vuoden toisella neljänneksellä. ”Toimintaympäristöön liittyvät erityiset riskit – pandemian pitkä häntä ja Venäjän ilmatilan sulku – ovat normalisoituneet”. Täydet koneet vievät nyt lomailijoita etelään entiseen malliin.

 
Teksti ja kuvat Eero Nokela

 
Kerrotaan ensin vähemmän hyvät uutiset. Maailmanlaajuinen ”pula kaikesta” heijastuu myös Finnairiin, kertoi toimitusjohtaja Topi Manner eritellessään vahvan Q2:n lukuja. Koneista ja varaosista on pulaa, huollot ovat myöhästyneet, lentäjiä on liian vähän ja polttoaineen hinta on edelleen varsin korkealla.
 
Myös inflaatio jyllää ja korot ovat nousseet. Niinpä Finnair on päättänyt ryhtyä pandemia-aikana otettujen lainojen takaisinmaksuun etuajassa.
 
Kiinan toipuminen takkuaa, joten jo kesäksi odotetut matkustajavirrat Suomeen ovat jääneet niukoiksi. Manner pitää Kiinan-liikenteen todellista avautumista kuitenkin niin tärkeänä, että heti kun lentoja sinne voidaan lisätä, muualta ollaan valmiita ottamaan koneita pois. Intian Mumbain-lennot ja Yhdysvaltain Seatle jäävät tauolle odottamaan ensi kesää.
 
Finnair ottaa kaiken irti olemassa olevasta, kutistuneesta laivastostaan. Nimittäin kaksi A330-konetta lentää Dohaan (Tukholmasta ja Kööpenhaminasta) Qatar Airwaysin reittinä, ja kaksi saman tyyppistä konetta siirtyy puolestaan maapallon toiselle puolelle Australiaan lentämään Qantasin lentoja. Topi Manner pitää näitä toimia suurena luottamuksen osoituksena Finnairille.
 
Koneiden kääntymisaikoja pyritään lyhentämään, jonkin verran lisätään myös ”yölentämistä”. Finnairissa odotetaan jo ensi maaliskuun lopussa British Airwaysiltä palautuvaa neljää A320-konetta omaan käyttöön. Aiotusta omien lentojen määrästä pystytään nyt toteuttamaan noin 75 prosenttia.
 
Ihmiset haluavat matkustaa
 
”Matkustaminen on viimeinen asia, josta säästetään, ihmiset haluavat matkustaa”, Topi Manner huomauttaa. Tämän kesän matkustajamäärät Välimeren kohteisiin ovat palanneet pandemia-aikaa edeltävälle tasolle. Mututuntumani mukaan Kreikan-lentoja on jopa enemmän kuin huippukesänä 2019. Yksistään Kreikan Rodokselle ja Kreetalle Finnair lentää 32 viikkovuoroa, harvemman vuorovälin saarikohteita on lisäksi puolen tusinaa.
 
Hyvien uutisten puolelle – yhtiön kannalta - on luettava se, että lentolipuista ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin takavuosina. Pakettimatkojen äkkilähtöjä kyttäävä pettyy pahasti, sillä viimeisistäkin paikoista voidaan pyytää yli tuhat euroa, ja kaikki myydään! Takana ovat ajat, jolloin matkaan pääsi jo parilla satasella.
 
Superlight-lipun Eurooppaan ostanut saa pulittaa lisää jos haluaa tuoda vetolaukun matkustamoon. Tälle uudistuksella annan kymmenen pistettä ja kaiken maailman prenikat. Josko vihdoinkin loppuu se nyssyköiden ja pussukoiden roudaaminen matkustamoon kanssamatkustajien kiusaksi.
 
Syksyn varaustilanne on hyvä, syyslomamatkat on jo varattu ja joulua varataan myös.
 
”Tuloskäännös on tapahtunut ja Finnair on palautunut selvästi kannattavaksi”, Topi Manner ilmoittaa. Myös loppuvuosi näyttää hyvältä, Q3 tulee olemaan vahva. Niinpä Finnair ennakoi koko vuoden 2023 liikevaihdon ja liikevoitonkin yltävän vuoden 2019 tasolle tai jopa ylittävän sen. Nyt tavoitteena on kuuden prosentin vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2025 loppuun mennessä (aiemmin 5 %).
 
Manner lähettää kiitoksia omalle väelleen: ”Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla”. Tämän tulkitsen tarkoittavan sitä, että henkilökunnan on pitänyt sopeutua niukkuuden jakoon niin saavutetuissa eduissa, työajoissa kuin palkkauksessakin. Jopa lentojen palvelukonsepteja on ”kevennetty” ja tarjoilua supistettu.
 
Alan ja Finnairin hyvin tunteva ystäväni kertoi, että kaukolentoja lentävät nyt nuoret lentoemännät ja stuertit kun taas kalliimpipalkkaiset ja kokeneet hoitavat enenevästi lähiliikennettä ja Eurooppaa.
 
Suomesta entistä houkuttelevampi matkailumaa
 
Viime aikojen puheet siitä, että Suomi matkailumaana kiinnostaisi entistä enemmän ilmastonmuutoksen seurauksena saa Topi Mannerin huomauttamaan, että Finnair lentää Lappiin ympäri vuoden. Takana ovat ajat jolloin Lapista tultiin hattu kourassa Finnairin pääkonttoriin pyytämään edes paria viikkolentoa pohjoisimpaan Lappiin kesällä.
 
”Lapissa on takuuvarma lumi, sinne pääsee Helsingin kautta joka puolelta maailmaa, meidän nykyinen reittiverkostomme takaa hyvät jatkoyhteydet”, Manner sanoo. Lappiin lennetään ensi talvikautena useita vuoroja eri puolilta Eurooppaa, viimeisimpänä ilmoitti Lufthansa lentävänsä Ouluun kahdesti viikossa Saksasta.
 
Pullonkaulojen avaamiseksi ja avuksi lentäjäpulaan Finnair on käynnistänyt lentäjien rekrytoinnin. Se tuotti 500 hakemusta, myös 80 lentoemäntää tarvitaan.
 
Finnair on tyytyväinen avauksesta länteen. Maallikosta varsin hajautettu reittiverkosto – tunnetusta syystä – on osoittautunut tässä maailman tilanteessa toimivaksi ja pienin viilauksin liikenne niin Pohjois-Amerikkaan kuin Intiaan ja Lähi-Itäänkin jatkuu. Kiina on kuitenkin numero yksi kun sen aika koittaa.
 
Vaikka Suomi solmi hiljattain maiden välisen lentoliikennesopimuksen Karibialla sijaitsevan, Hollannille kuuluvan St. Maartenin kanssa ”ei saarikohde ole Finnairin piirustuslaudalla”.
 

Finnair-konsernin puolivuosikatsaus
1.1.–30.6.2023

• Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,20)*. Kauden tulos sisälsi 99 miljoonan euron positiivisen kertaluonteisen tuloverokirjauksen.
• Liikevaihto kasvoi 36,2 prosenttia vertailukaudesta ja oli 749,2 miljoonaa euroa (550,3). 
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 66,2 miljoonaa euroa (-84,2). Liiketulos oli 65,8 miljoonaa euroa (-92,9).
• Kassavarat olivat 1 530,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 1 524,4) ja omavaraisuusaste oli 13,1 prosenttia (31.12.2022: 9,9).
• Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 175,8 miljoonaa euroa (182,0) ja investointien nettorahavirta -187,7 miljoonaa euroa (2,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 62,5 miljoonaa euroa (34,1).
• Matkustajamäärä kasvoi 19,4 prosenttia 2,8 miljoonaan (2,4).
• Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 17,5 prosenttia 9 212,8 miljoonaan kilometriin (7 841,2).
• Matkustajakäyttöaste oli 76,3 prosenttia (67,3).

• Osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (-0,36). 
• Liikevaihto kasvoi 52,0 prosenttia vertailukaudesta ja oli 1 443,9 miljoonaa euroa (950,1). 
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 67,1 miljoonaa euroa (-217,1). Liiketulos oli 74,1 miljoonaa euroa (-257,8).
• Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 382,6 miljoonaa euroa (217,3) ja investointien nettorahavirta -331,4 miljoonaa euroa (-20,8).** Bruttoinvestoinnit olivat 136,2 miljoonaa euroa (100,3).
• Matkustajamäärä kasvoi 39,8 prosenttia 5,4 miljoonaan (3,9).
• Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 20,4 prosenttia 17 763,0 miljoonaan kilometriin (14 756,4).
• Matkustajakäyttöaste oli 75,7 prosenttia (57,9).

*     Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
**   Investointien nettorahavirta sisälsi vuoden toisella neljänneksellä 128,1 miljoonaa euroa sijoituksia (4,8 miljoonaa euroa lunastuksia) rahamarkkinarahastoihin tai muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin (maturiteetti yli kolme kuukautta). Vuoden alkupuoliskolla näitä sijoituksia tehtiin 191,9 miljoonalla eurolla (2,9 miljoonaa euroa). Ne ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.