Etelä-Viron pääkaupunki Tartto huokuu leppoisuutta ja kulttuuria. Viime vuosina sen matkailutarjonta on parantunut huomattavasti. Tartto profiloituu nyt myös koko perheen matkailukohteeksi.

Teksti, kuvat ja video Adrián Soto

Tartossa on lähes sata tuhatta asukasta. Yliopisto vaikuttaa vahvasti kaupungin elämänmenoon. Kadut ja kuppilat täyttyvät lukuvuoden aikana ystävällisistä nuorista. Peräti 35 prosenttia väestöstä on alle 30- vuotiaita. Suomalaisia opiskelijoita Tartossa on tällä hetkellä noin viisi sataa, ja määrä kasvaa koko ajan. Tarton motto on "Hyvien ajatusten kaupunki". Tarton ilmapiiri on raikas ja energinen.

Suomen kirjallisuuden suurnimi Eino Leino kirjoitti Tartosta seuraavasti: "Taiteilijat ja kirjailijat muodostavat yhteisen perheen. Eihän täällä ole kateuttakaan. Tämä on niin nuorta ja iloista ja ystävällistä".

Tarton halki virtaa Emajoki, joka elävöittää kaupungin upeita puistoja. Kesällä joella voi pistäytyä veneristeilyllä. Emajoki oli todella tärkeä kaupungille jo Hansaliiton aikaan, jolloin tavara kulki jokea pitkin lännestä itään ja päinvastoin. Kesällä Hansa-aika herää eloon, kun kaupungissa vietetään Hansapäiviä. Tulevana kesänä tämä merkittävä festari järjestetään heinäkuun 11. ja 12. päivänä. Nämä päivät kannattaa merkitä kalenteriin.

Hansakaupungin käsityöperinnettä on kuitenkin esillä ympäri vuoden. Kolmen korttelin päässä raatihuoneesta toimii Antoniuksen Kilta (Lutsu 5), missä työskentelee 25 taiteilijaa. Killan työpajoissa matkailijat voivat osallistua käsitöiden tekemiseen. Korttelin pihalla toimii viihtyisä kahvila.

Aivan Antoniuksen Killan vieressä sijaitsee lelumuseo, yksi tarttolaisten ylpeyksistä.

Vanhassa koulurakennuksessa toimivassa museossa on lähes 30 000 näyttelyesinettä ja oma leikkihuone, mihin lapset voivat jäädä puuhailemaan vaikka pariksi tunniksi. Museo avasi ovensa 20 vuotta sitten, ja lahjotuksina sekä ostamalla se on saanut kerättyä merkittävän lelukokoelman.

Lõuna-kauppakeskus sijaitsee aivan joen varrella, 10 minuutin kävelymatkan päässä raatihuoneelta. Sen yhteydessä toimii tiedekeskus Ahhaa, joka avasi ovensa neljä vuotta sitten. Viime vuoden hitti oli Dinosaurus-näyttely, jota kävi katsomassa yli 200 000 ihmistä. Tiedekeskus tarjoaa myös audiovisuaalisia elämyksiä, sillä siellä toimii 4D-elokuvateatteri sekä tiedeteatteri, missä fysiikka ja kemia ovat pääosassa.

Kauppakeskuksen vierestä löytyy vesipuisto Aura, missä on Viron suurin uima-allas. Lapsille on rakennettu muun muassa 38 – 55-metrin pituisia liukumäkiä. Saunaihmisille puisto tarjoaa laajan valikoiman erilaisia saunoja.

Tarton tärkein kulttuurimagneetti on Vanemuine-teatteri, joka on tavallaan Viron kansallisteatteri. Se tarjoaa teatterin lisäksi musiikki- ja balettiesityksiä.

‒ Tartossa toimii kuusi eri teatteria. Joka vuosi on lukuisia ensi-iltoja, ja tarttolaiset tulevat oikeastaan kipeiksi, jos eivät pääse teatteriin. Pääsyliput ovat Tarton teattereissa edullisia. Hinnat ovat yleensä noin 30 prosenttia halvempia kuin Tallinnassa, kertoo suomalainen matkaopas Elina Aro.

Viron intohimoisinta kulttuuriprojektia rakennetaan Tarton kaupungin liepeillä. Paikalle, missä aikoinaan oli valtava Neuvostoliiton sotilaslentokenttä, nousee Viron uusi kansallismuseo. Maan hallitus teki rakentamisesta päätöksen kymmenen vuotta sitten, ja nyt museo on viittä vaille valmis. Uudesta museosta tulee myös konferenssikeskus ja uudenlainen elokuvakeskus. Museon suunnittelukilpailun voitti kansainvälinen pariisilainen arkkitehtitoimisto. Toiseksi tuli suomalainen arkkitehtitoimisto.

Uusi kansallismuseo on paljon suurempi kuin Tallinnan taidemuseo Kumu, joka avasi ovensa 2006. Uuden museon hintalappu on noin 70 miljoonaa euroa.

‒ Anoimme monta kertaa avustusta Brysselistä, mutta emme saaneet minkäänlaista tukea. Niin ryhdyimme työskentelemään omilla resursseilla, sanoo museon tiedottaja Kaarel Tarand.

Museon avajaisista tulee vuoden tapahtuma Virossa. Senkin voi merkitä kalenteriin. Avajaiset ovat 22.9.2016.