Kaunokirjallisuuden tämän vuoden Finlandia-palkinnon on saanut 38-vuotias Laura Lindstedt. Valinnan tehneen muusikko-toimittaja Heikki ”Hector” Harman mukaan Lindstedt on onnistunut antamaan teokselle oman äänen ja luomaan siihen persoonallisen maailman.

 
”Voittajateos kiihdyttää lukijansa assosioimaan päähenkilöittensä kokemuksia omiin kokemuksiinsa, ja sen lukemattomat viittaukset taiteen, kulttuurin, historian ja filosofian suuriin nimiin ja ilmiöihin kertovat kirjailijan laajasta perehtymisestä ihmiskunnan hengen lentoon ja kärsimyksiin”, Harma perusteli valintaansa.
Hän kiitteli myös kirjailijan kykyä uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta ja sanoi, että voittajan valinta oli lopulta helppo: “Tämä teos on tarina tarinoista, jotka voisivat olla totta.”
 

Finlandia Junior –palkinto

Lastenkirjallisuuden Finlandia Junior –palkinto jaettiin samassa tilaisuudessa ja sen voitti 40-vuotias espoolainen Nadja Sumanen teoksellaan Rambo. Voittajan valitsi Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Laitila, jonka  mielestä voittajateos on Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseen etäinen, ehkä hieman hienostuneempi päivitys 2010-luvulle.
Kirja kertoo 14-vuotiassta yksinhuoltajaäidin ainoasta lapsesta Rambosta, ja sen teemoina ovat syrjäytyminen ja perheen ongelmat. Laitilan kehui puheessaan erityisesti teoksen kieltä, henkilöiden autenttista tunteenkuvausta ja vähäeleistä huumoria.
Teos on ajankohtainen myös Kansallisteatterissa, sillä se kantaesitetään sen Omapohjassa joulukuun 9. päivä Elina Kilkun ohjaamana.
 

Tieto-Finlandia –palkinto

Kulttuuri-antropologi, filosofian tohtori Tapio Tamminen voitti Tieto-Finlandia –palkinnon kirjallaan Kansankodin pimeämpi puoli. Kirja käsittelee ruotsalaisen rasismin historiaa 1900-luvun rodunjalostusopista 2000-luvun alun väkivaltaiseen uusnatsismiin.
Tieto-Finlandia –palkinnon voittajan valitsi toimittaja Arto Nyberg, joka perusteli valintaansa teoksen ajankohtaisuudella: ”Hyvä tietokirja myös linkittyy nykyaikaan. En voi kiistää, etteivätkö nykyinen maailmantilanne ja viime aikojen tapahtumat Syyriassa, Pariisissa, Malissa ja Tornion rajalla olisi vaikuttanut valintaani.”
 ”Kirja valaisee laajasti ruotsalaista rotubiologia-ajattelua kallojenmittailuineen ja laajenee nykyaikaiseen eurooppalaiseen uusnatsismiin ja siirtolaisuusvihaan”, hän totesi puheessaan.
Tapio Tamminen on tutkinut kollektiivisen identiteetin muovautumista esimerkiksi uskonnollis-poliittisissa yhteisöissä Intiassa. Hän on julkaissut useita kirjoja ja käsikirjoittanut ja ohjannut kymmeniä ohjelmia Yleisradiolle.
 
TEKSTI JA KUVAT: Raimo Granberg