Helsinki-Malmin lentoaseman suojellun lentokonehangaarin lattia on romahtanut. Maanvaraisen lattian alla olevat maamassat ovat ilmeisesti alkaneet liikkua alueella tehtyjen kaivu- ja paalutustöiden sekä niiden aiheuttaman tärinän takia.
Useita suojellun rakennuksen suuria, kuusikulmaisia lattialaattoja on murtunut pahasti ja hangaarin lattia on jo nyt painunut paikoin jopa 20 senttimetriä.
Ilmailutoiminnan aikana alueen pintavedet on hallittu ja liikennealueiden salaojat pidetty toimintakunnossa talvisinkin yli 80 vuotta. Ylläpito on loppunut kaupungin ottaessa kentän haltuunsa. Kentälle kaivetut maakaasuputken reitit ovat häirinneet maaperän pintavesi- ja pohjavesisuhteita. Myös noin metrin syvyydessä kulkevan paineisen orsiveden kulku on häiriintynyt. Asiantuntija-arvion mukaan talvella kentälle tuotu luistinradan jäädytysvesi on voinut pahentaa tilannetta entisestään.
On yleisesti tiedossa, että savikossa pohjavesiolojen muutosten seuraukset ovat täysin arvaamattomia. Yleensä maaperä tällöin painuu. Riski on väistämättä ollut tiedossa Helsingin kaupungin käyttämillä maanrakennustoimijoilla ja asiantuntijoilla.
Malmin lentoaseman ystävät ry on toistuvasti varoittanut alueen syvän liejusavikon maaperäriskeistä. Maanrakennusalan asiantuntija, DI Lasse Minkkinen toteaa ennusteiden toteutuneen pahimmalla mahdollisella tavalla.
“Tällaisissa savikoissa maan liikkuminen sivuttain liukupintoja pitkin on hyvin yleistä, jolloin maanpinta laskee. Näin on ilmeisesti käynyt tässäkin tapauksessa. Yleensä tällainen maaperä pitää paaluttaa metrin välein. Maaperän pinta saattaa silloin myös jossain muualla kohota.”
Kenttäaluetta on yritetty kokeellisesti stabiloida kalkkipilareilla. Tämä voi jäykistää maaperää jonkin verran. Alue on kuitenkin jopa kymmeniä metrejä syvää liejusavikkoa, ja sieltä on löytynyt kerrostumia sulfidisavea. Ilman kanssa hapettuessaan se muodostaa rikkihappoa ja liikkeelle lähtiessään heikentää stabilointipilareita.
“Lentokenttäalueella paalutussyvyys voi olla jopa 30 metriä, viereisellä Tattarisuolla on todettu jopa yli 70 metrin syvyyksiä. Kalkkipilareissa ei ole raudoitusta, ja varsinkin pidemmät niistä saattavat nurjahtaa.”
Lentokenttäalueen viereen rakennetut asuinalueet ovat samalla geologisella alueella. Fallkullassa maaperä on laskenut merkittävästi, ja talojen perustuksia on jouduttu korjaamaan. Myös Alppikylässä on havaittu vastaavanlaisia muutoksia.
Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Håkan Lövdahl edellyttää välittömiä korjaustoimia.
“Helsingin kaupungilla on vastuu asemakaavalla suojellun rakennuksen korjaamisesta ennalleen ja vastaavien tuhojen estämisestä jatkossa. On käynyt selväksi, ettei alue sovi asuntorakentamiseen. Sen käyttö on arvioitava uudestaan mieluiten lentokenttänä“, Lövdahl esittää.
|
|
|
|
