Matkailu on Suomessa 15 miljardin euron palveluteollisuustoimija, ja sen BKT-osuus on jo 2,6 prosenttia. Vahva kasvu tulee matkailuviennistä, joka nousi Visit Finlandin Tilastokeskukselta tilaaman tuoreimman matkailutilinpidon mukaan miljardilla, 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017.

Matkailuteollisuus on Suomen viime vuosien menestyneimpiä ja dynaamisimpia toimialoja. Vuonna 2018 ulkomaiset yöpymiset nousivat uuteen ennätykseen, 6,8 miljoonaan.

Yhteistyö toimialan sisällä ja panostukset matkailuvientiin ovat realisoituneet poikkeuksellisen suurena euromääräisenä kasvuna. Tuoreimman matkailutilinpidon ennakkotietona ulkomainen matkailukysyntä eli matkailuvienti kasvoi 27 prosenttia eli miljardilla nousten 4,6 miljardiin euroon vuonna 2017. Matkailun tuottama arvonlisäys kasvoi kahdeksan prosenttia nousten viiteen miljardiin euroon. Matkailun osuus BKT:sta nousi ensimmäisen kerran 2,6 prosenttiin.

- Matkailuteollisuus on toimialana samaa kokoluokkaa kuin maa-, metsä- ja kalatalous yhteensä, ja puolet suurempi kuin elintarviketeollisuus, Business Finlandin Visit Finland -yksikön johtaja Paavo Virkkunen kertoo.

Matkailuteollisuudessa työskenteli viime vuonna yli 140 000 henkilöä eli 5,5 % työllisistä. Vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana työllisyyslaskelmissa. Hotelli- ja ravintola-alalla esimerkiksi tehdään vuokratyötä arviolta 6 000 henkilötyövuotta.

Matkailuala varautuu kasvuun investoinneilla

Suomi on matkakohteena verraten tuore, ja kasvupotentiaalia on vielä merkittävästi. Suomen osuus ulkomaisista yöpymisistä Pohjoismaissa oli ennakkotietojen mukaan 14 prosenttia vuonna 2018, selvästi vähemmän kuin mihin meillä olisi mahdollisuus. Matkailualan strateginen tavoite on tulla pohjolan houkuttelevimmaksi kohteeksi ja nostaa alan jalostusarvoa kestävästi.

Suomen menestys maailman matkailumarkkinoilla on lisännyt kotimaisia ja ulkomaisia investointeja. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia hotelleja. Valtiollinen lentokenttäoperaattorimme Finavia investoi lentokenttien laajennukseen ja valmistautuu vuoteen 2030 mennessä vastanottamaan 30 miljoonaa matkailijaa. Investointien taustalla on suuret kasvuodotukset: Kansainvälinen matkailu kasvoi Maailman matkailujärjestön UNWTOn mukaan kuusi prosenttia viime vuonna ja näkymät tuleville vuosillekin ovat hyvät.

Matkailun maakuva tukee muita vientialoja

Matkailu on yksi kilpailluimpia aloja maailmassa, jossa digitalisaatio on mullistanut kuluttajakäyttäytymisen. Visit Finland on tiivistämässä yhteistyötään muiden pohjoismaiden kanssa kaukokohteissa Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, jossa kilpailu käydään ensin Euroopan ja muiden maanosien välillä. Suomeen tulevat matkailijat tyypillisesti vierailevat muissa Pohjoismaissa, ja myös Suomen sisällä tehdään kiertomatkoja.

Suomen matkailun vahvistuva maakuva tukee myös muita Suomen viennin kaupallisia tavoitteita. Mitä paremmin Suomi tunnetaan, sitä helpompi on myydä muutakin.

- Visit Finlandin tärkeimpiä tehtäviä vuonna 2019 on saavutetun tason ylläpitäminen sekä uuden kasvun hakeminen alati muuttuvassa maailmantilanteessa uusilta kasvumarkkinoilta. Kasvun työkaluina myös ympärivuotisen matkailutarjooman luominen ja markkinointi, digitaalisuuden tuominen matkailun liiketoimintamalleihin, sekä kestävään ja vastuulliseen matkailuun panostaminen, Virkkunen jatkaa.

Matkailutilinpito tilastoi vain matkailun suoria taloudellisia vaikutuksia, jotka syntyvät, kun matkailijat kuluttavat tuotteita ja palveluita. World Travel & Tourism Council, WTTC on kehittänyt menetelmän matkailun kokonaisvaikutuksen laskemiseksi, johon sisältyvät myös matkailun epäsuorat vaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutus Suomen BKT:hen oli WTTC:n laskelmien mukaan noin 18,8 Mrd. EUR (noin 8,3 % BKT:stä) vuonna 2017. Vuoteen 2028 mennessä matkailun suora vaikutus BKT:hen on arvioitu kasvavan n. 24,3 Mrd. euroon, joka olisi noin 9,3 % BKT:sta.

 Matkailutilinpidon avainluvut, vuoden 2017 ennakkotiedot

Tiedot perustuvat Suomen matkailutilinpitoon, jonka Tilastokeskus on toteuttanut Visit Finlandin toimeksiannosta. Matkailutoimialoihin lasketaan mm. majoitustoiminta, ravitsemustoiminta, liikenne sekä kulttuuri-, urheilu- ja virkistystoiminta.

• Matkailun kokonaiskysyntä 15 MRD EUR
• Matkailuvienti 4,6 MRD EUR
• Matkailun arvonlisä 5 MRD EUR
• Matkailun BKT-osuus 2,6 %
• Työllisten määrä 140 200, vuokratyövoima ja kaupan alan työpaikat eivät ole mukana laskemissa