UUSINTA v. 2016 - Japanissa kaikki on jotenkin tuttua, mutta kiinnostavasti vinksallaan. Tokio ja Kioto ovat kuin toistensa vastakohdat. Tokiossa vangitsee urbaani syke, Kiotossa viehättää historia.

Teksti ja kuvat: AKU KARJALAINEN

Klok, klok, kolisee lieriön muotoisessa rasiassa. Samassa kotelosta tipahtaa tikku, jonka numerokoodi ohjaa pienen lipaston luokse. Sieltä paljastuu sekä japaniksi että englanniksi kirjailtu paperilappu.
Olet onneton. Jos ylität joen, lauttasi uppoaa. Jos palaat heti takaisin kotiin, saat myös onnesi takaisin, kuuluu paperin tyly viesti.
- Tämän vuoksi minä en koskaan nosta noita ennustustikkuja. Ei niihin pidä uskoa, nauraa indonesialainen matkailija vieressä huonoa onneani.
Uskoako vai ei, henkien kanssa ei kannata kuitenkaan leikkiä, ei etenkään kun matkasuunnitelmiin kuuluu lauttaylityksiä. Liityn joukon jatkoksi makealta tuoksuvan savun peittämän ruukun ympärille ja karistelen pahat henget itsestäni.
Näyttävä Senso-jin temppeli on Tokiossa sijaitsevan Asakusan kaupunginosan elämän keskipiste. Sunnuntai-iltapäivänä temppeli vilisee japanilaisia nauttimassa auringosta, rukoilemassa terveyttä ja jopa oppimassa englantia.
- Helou, wot is joor neim, kysyy pieni japanilaistyttö murteellisella englannilla ja ojentaa lahjaksi paperisen sateenvarjon, jonka on itse taitellut.

Jos Asakusa lähistöineen on tunnettu historiastaan ja museoistaan, on Akihabara kuin Japanin toiset kasvot. Myös Electric Townina tunnettu kaupunginosa on teknologiafriikin taivas, mikä näyttää olevan rajana kauppojen valikoimassa.
Esimerkiksi Yodobashi-tavaratalon 13 kerroksesta jokaiselle tuoteryhmälle on omistettu oma kerroksensa ja pelkästään tietokonelaukkujen valikoimassa on vaihtoehtoja kuin suomalaisen automarketin karkkihyllyssä.
Suomalaiseen hintatasoon verrattuna kaupanteko on edullista. Kameran saattaa saada jopa 150 euroa halvemmalla kuin Suomessa. Englannin kieli valikossa tuo hintaan oman lisänsä, joten japanin kielen taitoiset pääsevät vieläkin huokeammalla.

Näyttämöllä surkuttelee
kohtaloaan kampai,
vanha samurai.
Näyttää siltä,
että hän on tappanut
vahingossa appiukkonsa.

On vain yksi ratkaisu, seppuku eli rituaalinen itsemurha.
Pelkistettyä ja kaunista, syvällistä ja tunnelmallista. Kabuki-teatteri on japanilaisuutta puhtaimmillaan ja sitä onkin kuvattu eläväksi puupiirrokseksi. Tärkeää ei ole juoni, vaan näyttelijöiden suoritukset ja näytelmän luoma tunnelma.
Vierailu teatteriin on oiva tapa viettää sateinen iltapäivä. Vuonna 1889 perustettu Tokiossa sijaitseva Kabuki-za-teatteri on Japanin suurin kabuki-teatteri ja se sijaitsee Ginzan kaupunginosassa. Yksi näytelmä kestää koko päivän, joten paras tapa tutustua tähän 1600-luvulta peräisin olevaan taidemuotoon on ostaa 2 500 jeniä 20 euroa maksava lippu yksittäiseen näytökseen. Vuokrattavat englanninkieliset äänioppaat helpottavat näytelmän seuraamista.

Teatterin jälkeen maistuu lasillinen.
Welcome, attention to foreigners. If you can understand Japanese, you can enter this yellow door, julistaa suorasukainen kyltti pienen baarin ovella Golden Gai -ravintola-alueella kuuluisassa Shinjukun kaupunginosassa, joka on tunnettu muun muassa Lost in Translation -elokuvasta.
Ravintoloitsija Tsuyoshi Yamashita nauraa viestistä kuultuaan. Hän itse luotsaa viereisellä kadulla Ace's-nimistä baaria.
If you have a problem, ask me. I love English, lukee puolestaan hänen ovenpielessään kuin valmiina keskustelun avauksena länsimaisille matkailijoille.
- Olen asunut Yhdysvalloissa, hän kuittaa utelut sujuvasta englannin kielen taidostaan.
Kahdeksan asiakaspaikan Ace's on tyypillinen ravintola Golden Gain alueella. Yhteensä kapeiden katujen valoloisteessa palvelee noin 250 ravintolaa. Tiistaina alkuillasta Ace's on puolillaan kanta-asiakkaita professorista nuoreen salarymaniin.

Yö ja ihmisten
viihdyttäminen
ovat myös
Shibyan
kaupunginosan
polttoainetta.

Aseman läheisyyteen on kohonnut valtava rypäs pelihalleja, karaokeluolia, ravintoloita ja trendikkäitä tavarataloja.
Illan hämärtyessä Shibyassa on kuitenkin yksi paikka, joka ei kuhise samanlaista elämää kuin viereiset kadut. Nuoret ja vähän vanhemmatkin japanilaisparit kulkevat verkkaisesti käsi kädessä Love Hotel Hillin kaduilla ja mieleisen hotellin löydettyään pujahtavat ovesta sisään. Love Hotelin eli lemmenhotellin idea on yksinkertainen; parit valitsevat valotaululta teeman mukaan sisustetun hotellihuoneen ja maksavat anonyyminä sen joko päiväksi tai yöksi.
Ahtaasti asutussa maassa nuoret aikuiset asuvat joko kimppakämpissä tai yhdessä vanhempien kanssa, joten tarvetta tapaamispaikoille on. Ja onhan siinä jotakin viatonta, kun hotellihuoneen vieraskirjan ensimmäisellä sivulla on rakkausruno ja huoneesta löytyvissä manga-sarjakuvissa käsitellään pojista tykkäämistä ja sydänsuruja.

Kioton Gionin kaupunginosassa eteen tupsahtaa kulman takaa jotakin, mihin ei edes Tokion kaduilla törmää. Valkoiseksi maalattu geisha hyvästelee värikkäässä kimonossaan mustiin pukuihin pukeutuneita asiakkaitaan ja häviää saman tien takaisin teehuoneen lämpöön. Entinen pääkaupunki Kioto on Japanin historian ja kulttuurin ehdoton keskus eikä sitä kannata jättää väliin. Tokiosta sinne pääsee helposti nopealla shinkansen-luotijunalla kahdessa ja puolessa tunnissa. Matka maksaa 7 980 jeniä, noin 64 euroa.
Kioto tunnetaan etenkin temppeleistään ja pyhätöistään. Kaduilla voi bongata tavallista useammin paikallisen kimonoon sonnustautuneena. Syy saattaa olla myös käytännöllinen, sillä kimonoon pukeutunut  pääsee temppeleihin ja pyhättöihin ilmaiseksi sisään. Kimonoihin pukeutuneet pikkulapset valtaavat pyhätöt puolestaan marraskuussa. Shintolaisissa pyhätöissä vierailun uskotaan pitävän pahat henget loitolla ja antavan lapsille pitkän terveellisen elämän.  
Temppeleiden ja pyhättöjen väriloisto on parhaimmillaan erityisesti keväällä huhtikuun alussa kirsikkapuiden kukkiessa ja syksyllä marraskuussa ruskan aikaan. Silloin aukioloaikoja on pidennytty ja alue kylpee iltavalaistuksessa.
Bussit ja maanalainen ovat vaivattomin tapa tutustua Kiotoon. Päivän yhdistelmälippu maksaa 1 200 jeniä, 9.60 euroa ja päivän bussilipun saa 500 jenillä, noin neljällä eurolla.

Kioto on
ehdottomasti
paras kaupunki
perinteisten
matkamuistojen
ostamiseen.

Higashiyaman kaupunginosa, etenkin pittoreskit kadut Gojo-zaka ja Sannen-zaka, on täynnä erilaisia myymälöitä paperitavaroista riisiherkkuihin. Kadut saattavat kuitenkin olla ruuhkaisia ja hintataso liikkeissä korkea.
Kimonoista ja antiikista kiinnostuneiden kannattaa suunnata kirpputoreille, jossa käytetyn kimonon obi-vöineen voi saada 3 000 jenillä, noin 24 eurolla. Esimerkiksi Toji-temppelin kirpputori järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina ja 21. päivä, kun taas Kitano Tenmangun pyhätössä hierotaan kauppoja kuukauden 25. päivä.

KIITÄMME:
+ Ylitsepursuavaa ystävällisyyttä
+ Tehokasta ja aikataulussa pysyvää julkista liikennettä
+ Tuoreita kalaruokia
+ Arkista kauneutta
+ Urbaania sykettä
+ Onseneita eli kylpylöitä

MOITIMME:
- Majoituksen kalleutta
- Tupakointia ravintoloissa    

JAPANI FAKTAT:

Asukkaita: 127 milj., Tokion metropolialueella asukkaita on 35 milj.

Pinta-ala: 377 835 km² 

Japanin pääsaaret: Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu

Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia
Kieli: japani
Pääkaupunki: Tokio, jossa 12,7 milj. asukasta
Aikaero Suomeen: + 7 tuntia
Valuutta: jeni (JPY), 1 euro = 125,93 jeniä

Miten pääsee: Finnair lentää suoraan Helsingistä Tokioon, Osakaan ja Nagoyaan

Liikenne: vasemmanpuoleinen

KOMMENTTI-
Aku Karjalainen

- Siellä oli varmaan hirveän kallista, kuuluu yleisin kommentti, kun kerron kolmiviikkoisesta Japanin-matkastani. Myytti kalliista Japanista ei pidä kuitenkaan täysin paikkaansa.
Esimerkiksi syöminen ulkona on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Lounaan saa usein 3-6 eurolla, kun taas illallisen hintahaarukka liikkuu edullisimmillaan noin kymmenen euron tienoilla.
Sen sijaan majoituksesta saa maksaa ruokailua huomattavasti tuntuvammin. Omasta huoneesta paikallisessa majatalossa eli ryokanissa pitää maksaa vähintään lähes 40 euroa ja länsimaisessa hostellissa punkka yhteishuoneessa keventää kukkaroa noin 20 euroa. Hotellit ovat huomattavasti kalliimpia. 
Juna on kätevä tapa tutustua maahan kaupunkien ulkopuolella. Jos käyttää junaa paljon, kannattaa hankkia Japan Rail Pass -junapassi, joka kelpaa melkein kaikissa Japanin valtion rautateiden (JR) junissa. Passi on voimassa 7, 14 tai 21 päivää. Aikuisten viikon passi maksaa 28 300 jeniä, 227 euroa. Passin voi varata vain Japanin rajojen ulkopuolelta.
Muutaman päivän retkiä varten on edullisinta hankkia juna-asemalta Free Kippu eli Free Pass, joka oikeuttaa edestakaiseen matkaan ja rajattomaan paikallisliikenteen käyttöön kyseisessä kohteessa. Pitkillä matkoilla yöbussi on huokein tapa matkustaa. Bussiyhtiöistä yksi halvimmista on Willer Express.