Latinalaiskortteli sijaitsee Seinen vasemmalla eli etelärannalla. Nimi Latinalaiskortteli, Guartier Latin, juontaa keskiajalta, kun alueella sijainneen Sorbonnen yliopiston opetuskieli oli latina. Kortteli-nimestä huolimatta kyseessä on kokonainen kaupunginosa.

Alueen sydämenä voi edelleen pitää Sorbonnen yliopistoa, joka on yksi Pariisin 13 yliopistosta. Nimensä opinahjo sai Ludvig Pyhän rippi-isänä toimineen Robert de Sorbonnen mukaan. Opetus alkoi jo 1100-luvulla ja keskiajalla yliopisto massiivisine rakennuksineen oli maailmankuulu.

Vuoden 1968 suurmellakat saivat alkunsa opiskelijoista. Latinalaiskortteli toimi päänäyttämönä tapahtumille, jotka vaikuttivat merkittävästi Ranskan historian kulkuun. Lisääntyneet opiskelijamäärät, turhautuminen konservatiiviseen hallintoon sekä menneisyydestä tuttu kapinamieli johtivat rajuihin yhteenottoihin poliisien ja opiskelijoiden välillä. Mielenosoittajat rakensivat kymmeniä barrikadeja, repivät katukiviä ja sinkosivat niitä poliisien päälle. Mellakoihin yhtyivät lopulta myös työläiset, mikä johti 8-10 miljoonan ihmisen yleislakkoon ja silloisen presidentin Charles De Gaullen eroon.

Opiskelijoiden lisäksi kaupunginosassa viihtyivät monet 1800- ja 1900-luvun suuret taiteilijat, kuten Hemingway ja Cézanne, olivathan elinkustannukset edulliset.

Alueella on paljon myös historiallisesti mielenkiintoisia kirkkoja, temppeleitä, entisiä luostareita sekä kylpylaitoksia, joissa osassa taidettiin harrastaa pääasiassa muuta kuin kylpemistä.

Nykyään asuntojen hinnat ovat kallistuneet ja opiskelijat siirtyneet asumaan muualle.

Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat tulivat Pariisin yliopistoon 1300-luvulla. Keskiajan loppuun mennessä jo 42 suomalaisen tiedettiin suorittaneen siellä tutkintonsa. Turun piispa Olavi Maununpoika valittiin yliopiston rehtoriksi vuosina 1432 ja 1435. Opiskelijoiden palatessa takaisin Suomeen he toivat mukanaan kirjoja ja tuulahduksia kansainvälisistä kulttuurivirtauksista.

Myös monet suomalaiset kirjailijat ja taidemaalarit pitivät vasenta rantaa asuinsijanaan. Sen kirjallisuuskahviloissa ja katukuppiloissa, puistoissa ja bulevardeilla samoilivat niin Akseli Gallen-Kallela kuin Albert Edelfeltkin. Ja juuri täällä nuori kirjailija Mika Waltari kirjoitti teoksensa Suuri Illusioni. Kirjailijan majapaikkana toimi Hôtel Suéde, josta oli suora näkymä Seinelle ja Notre Damen kirkon torneihin.

Nopeasti vaatteet ylle, ja ulos, nuoruus kohisten suonissa aivan pakahduttavana. Pyöreä, sininen berri päähän ja leivänkannikka taskuun; kapeita jyrkkiä portaita alas, ja St. Michelin torin varrella olevan pikkubaarin tiskin viereen nopeasti juomaan aamukahvit. Tuttu tarjoilija hymyilee: "Aivan niin, elämä on hauskaa".

Näin Waltari kirjoitti matka-artikkelissaan Pariisin kasvot vuonna 1927.

Nykyään Latinalaiskorttelissa sijaitsee Suomen Ranskan instituutti, joka järjestää näyttelyitä, konsertteja ja erilaisia taiteellisia ja tieteellisiä tapahtumia edistääkseen suomalaista kulttuuria Ranskassa. Kulttuurikeskus on auki yleisölle tiistaista lauantaihin.

Latinalaiskortteli houkuttelee yhä useampia suomalaisia matkailijoita. Yhden kaupunginosan alueella riittää nähtävää vaikka viikoksi. Korttelin pääkatu, leveä ja vilkas Boulevard Saint-Michel eli Pyhän Mikaelin puistokatu ihastuttaa. Sen varrella vieri vieressä merkkiliikkeet, elokuvateatterit ja ylelliset kaupunkitalot huokuvat elämää. Entisen boheemialueen valtaavat nyt bobot eli boheemiporvarit. Silti entisajan kulttuuri-ilmapiiri on pitänyt pintansa. Pikkukatujen bistrot, brasseriat, antiikkiliikkeet ja nukkavierut hotellihuoneet muistuttavat vanhoista ajoista.

Alueen monista nähtävyyksistä käymisen arvoisia ovat vanhat kirkot. Saint-Séverinin kirkko kuuluu Pariisin vanhimpiin. Alkuperäinen rakennettiin jo 600-luvulla. Kirkko sai nimensä Severin-nimisestä erakosta, jonka saarnat keräsivät kuulijoita. Arvokas Saint-Sulpice -kirkko tunnetaan muun muassa kirjasta Da Vinci -koodi. Kolmas monista pyhistä monumenteista on kauas näkyvä Panthéon.  Ristikupolikirkkoa pidettiin sen valmistuttua vuonna 1790 Ranskan arkkitehtuurin suurena saavutuksena ja Rooman Pietarinkirkon kilpailijana. Nykyään siellä lepää yli 50 ranskalaista suurmiestä kuten kirjailijat Voltaire ja Victor Hugo.

Jardin de Luxenburg, monista taidemaalauksista tuttu Luxenburgin puisto ja palatsi sekä keskiaikaisen taiteen museo Hôtel de Clunyn Musée lienevät muita tämän kaupunginosan suosituimpia käyntipaikkoja. Museo on kuuluisa kuvakudossarjastaan Nainen ja yksisarvinen 1400-luvulta.

Poiketessa matkaoppaiden reiteistä reilusti sivummalle löytää aina vain kauniimman aukion place, puiston jardin, suihkulähteen fontaine tai kirkon église, johon liittyy toinen toistaan ihmeellisempi tarina.

Illan hämärtyessä tunnelma Latinalaiskorttelissa tiivistyy. Rannan läheisyys saa veden välkkyvien valojen tanssin tarttumaan kaduille ja ihmisiin. Vanhojen rakennusten varjot heräävät eloon ihmisjoukkojen tungeksiessa kävelykaduilla.

Ravintoloiden padoista ja kattiloista nousee herkullinen tuoksu kutsuen ohi kulkevia ihmisiä maistamaan valkoviinisimpukoita tai vasikanpäämuhennosta. Kalliiden kulinaristinautintojen lisäksi löytyy ruokaa myös edullisesti. Vieri vieressä seisovissa kreikkalaisissa ruokapaikoissa on tarjolla lammasta. Kebab-annoksen saa muutamalla eurolla. Ja ne Pariisin kuuluisat täytetyt patongit! Majoneesia pursuvan tonnikalapatongin voi nauttia rannalla istuen ja sinistä hetkeä ihastellen.

Second hand -kirjakaupat ja antiikkiliikkeet pitävät ovensa auki iltamyöhään. Vanhassa Shakespeare and Company- kirjakaupassa innokkaimmat kirjafanit lukevat korkeista kirjapinoista löytyviä klassikoita tikapuilla seisoen. Osa kulttuurinjanoisista jonottaa Teatteri Huchetteen katsoakseen näytelmän La cantatrise chauve, Kalju laulajatar, jota on esitetty keskeytyksettä jo vuodesta 1957.

Taiteilijat ovat hakeneet täältä rohkaisua luovuudelleen. Urheat 60-luvun opiskelijat taistelivat ja etsivät parempaa tulevaisuutta katukiviä heittelemällä. Myös me matkailijat etsimme ja kenties löydämme täältä sellaisen henkisen ilmapiirin ja jatkuvuuden, joka on kestänyt läpi kaikkien aikojen.

Kotiinviemiseksi voi hankkia rantakadun kojuista muistoksi julisteen. Hyvällä onnella löytää keräilyharvinaisuuden, taideopiskelijoiden katumellakoiden aikana tekemän protestijulisteen, jonka iskulause kuvaa korttelia nykyäänkin, Sous les pavés, la plage eli Katukivien alla piilee ranta.

PLUSSAT
o Historiallisia nähtävyyksiä kävelyetäisyydellä
o Edullisiakin ruokapaikkoja
o Kulttuuri-ilmapiiri
o Sijainti lähellä Louvrea ja Notre Damea

MIINUKSET
o Tungos kävelykaduilla iltaisin
o Katumelu kantautuu hotellihuoneisiin 
o Rannan läheisyydestä puuttuvat ruokakaupat

FAKTAT RANSKA
Asukasluku: 66,5 miljoonaa.
Pinta-ala: 551 500 km²
Sijainti: Länsi-Euroopassa Atlantin rannalla.
Uskonto: katolisuus, vähemmistöinä muun muassa muslimit,  juutalaiset ja ateistit

FAKTAT PARIISI
Asukasluku: noin 2,2 milj. ja Suur-Pariisin alueella noin 12 milj.
Sijainti: Pohjois-Ranskassa Seinejoen varrella
Hintataso: suunnilleen sama kuin Suomessa
Merkittävin tulonlähde: matkailu
Valuutta: euro
Aikaero: Suomeen -1 tuntia