Ulkomaat
Mellakoiden jälkeen leiskuu lempi, aurinko
viettelee ja meri hurmaa - HURGHADA
15.4.2016 14.00
Giftun saari tarjoaa turvallisen, mutta mielenkiintoisen rannan snorklauksen vasta-alkajalle.
Auringon laskiessa autiomaan vuoret värjäytyvät kultaan, tuoksut ovat täyteläisiä ja äänet pehmeitä.
- Matkailija palaa Egyptiin?
Egyptin talvessa vuonna 2011. Poliittinen kuohunta näyttää usein televisiossa paljon pahemmalta kuin paikan päällä. Televisiokuvat ovat tapahtumien keskipisteestä, jonne matkailijat eivät hakeudu tai edes pääse. Kun mielenilmaukset alkoivat Egyptissä tammikuussa, vain harva Punaisenmeren kohteissa lomaileva edes tiesi asiasta.
Matkatoimistot antoivat
tietoja kysyttäessä.
Kun tilanne alkoi kärjistyä,
neuvottiin pitämään
matkapuhelin mukana
ja päällä mahdollisen
evakuoinnin varalta.
Kone on laskeutunut, iltakostean lämmin ilma tulvahtaa ilmastoidun koneen oven avauduttua. Kentän valot voimistuvat illan hämärtyessä pian täyteen pimeyteen.
Lähdemme lentokentältä hotellille. Hurghadan alueella taksimatkasta ei pitäisi missään tilanteessa maksaa enempää kuin 40 Egyptin puntaa. Tinkaaminen alkaa heti, kun astumme maahan.
- Look here! Taksikuski osoittaa tekaistua hintataulukkoa ja maksamme kiltisti ylihintaa.
Ilta on muuttumassa yöksi. Käymme virkistäytymässä hotellilla ja lähdemme ulos. Kaduilla riittää nähtävää kameleista upeisiin kultakauppoihin. Kujat ja kadut ovat täynnä tupakkaa, mausteita, laukkuja, vöitä, aurinkolaseja ja vihanneksia kaupustelevia miehiä. Äänekkäästi he vaativat katsomaan basaarejaan. Vaikka hinnat ovat verraten edulliset, kaupankäynnin aggressiivisuus latistaa mielenkiintoa. Matkailija on tässä tilanteessa liikkuva rahasäkki, jonka taskuissa on tavallisen egyptiläisen vuosipalkkaa vastaava summa.
Olemme tulleet Hurghadaan lemmenlomalle ja tästä innostuneina kuljemme käsi kädessä ja suutelemme kadunkulmissa. Vaikka 90 prosenttia egyptiläisistä tunnustaa islamin uskoa, ulkomaalaisten naisten ei matkailukohteissa edellytetä peittävän päätään huivilla tai pariskuntien tukahduttavan kiintymystään.
Egyptin yö on lämmin jopa kuuma,
mutta pian itäinen taivas alkaa
muuttua vaaleammaksi
ja sitten punaiseksi
auringon noustessa
jälleen taivaanrannan takaa
valaisten niin laajat aavikot,
hietikot kuin Hurghadan matkailurannat.
Uusi aamu alkaa kävelyllä kaupunkikujien kautta rannalle. Unihiekat karisevat, kun kaupanteko alkaa.
- Hyvää päivää, mistä olette?
- Ai Suomesta? Nokia, Nokia!
- Järjestämme viehättäviä veneretkiä Giftun saarelle...
Myyntipuhe jatkuu niin kauan, että auringonottaja joko sanoo suoraan ei tai lankeaa tekemään kaupat.
Nuori mies kertoo nimekseen Mohamed Ahmed ja oppineensa melko sujuvan englannin puhumalla matkailijoiden kanssa rannalla.
Ihmettelen Ahmedille, miksi naisia ei näy työssä, ei rannalla, ei ravintoloissa, ei kaupoissa?
- Antaisin tulevan vaimoni työskennellä koulussa, sairaalassa tai toimistossa, mutta en missään, missä hän joutuisi tekemisiin matkailijoiden kanssa. Tarjoilu- tai hotellityö eivät tulisi kysymykseen, enkä antaisi vaimoni esiintyä pelkissä bikineissä edes uimarannalla, Ahmed sanoo.
Suomalaismies nauraa
ja selittää olevansa
onnellinen ja ylpeä,
kun oma vaimo
näyttää kauniilta
uima-asussa.
Niin erilaista on kulttuuri
täällä ja meillä pohjoisessa.
Puhumme perheen perustamisesta ja lasten kasvatuksesta.
- Egyptiläiset ovat ylpeitä suurista perheistään. Kun itse perustan perheen, haluan vain kolme lasta, kaksi poikaa ja yhden tytön, mies jatkaa.
Suurimmaksi haaveekseen Ahmed kertoo vesiurheiluun liittyvän bisneksen, minkä esteinä ovat hänen vähäinen koulutuksensa ja Egyptissä vallitseva järjestelmä, jonka mukaan uralla eteneminen on erittäin vaikeaa.
- Haluaisin tulla rikkaaksi. Tällä hetkellä myyn snorklaus- ja sukellusretkiä matkailijoille.
Mutta!
- Matkailijat myös ärsyttävät. He tulevat Egyptiin leuhkimaan rahoillaan, mies lataa.
Ristiriitaisista tunteistaan huolimatta Ahmed toivoo, että aurinko ja puhdas vesi vetäisivät puoleensa entistä suurempaa matkailijajoukkoa, sillä matkailijan rahat kelpaavat hänelle ja matkailu on merkittävä seikka, jos halajaa rikkaaksi egyptiläiseksi.
Ratsastussafarille ajamme maastoauton kyydissä päiväksi erämaahan ja vierailemme läheisessä kylässä, El Gounassa.
Tarkoitus on myös päästä tutustumaan Punaisenmeren vedenalaiseen, satumaisen kauniiseen korallipuutarhaan.
Laivan suunnatessa
merelle makaamme
uimapuvuissa kannella.
Tuuli puhaltaa lempeästi
ja aurinko hävittää
viimeisenkin muiston
Suomen loskaisesta syksystä.
Pukeudumme märkäpukuihin, painamme uimalasit päähän ja lähdemme snorklaamaan.
Rantapäiviä, auringonlaskuja ja ravintolailtojakin romanttisempi kokemus on sukeltaa tai snorklata. Siellä voi edetä käsi kädessä katsomaan satumaailmaa, jonka erilaisissa koralleissa piileskelevät mitä moninaisimmat sateenkaaren väriset kalat ja muut meren elävät.
Snorklaamme korallin reunaa pitkin ainakin tunnin ajan. Nemon etsintä vaihtuu nopeasti huomioon, että olemme keskellä hopean värisssä kimaltelevaa kalaparvea. Pohjalla on meritähti ja napoleonkala lähestyy meitä.
Uskomaton kokemus!
Pitempikin loma loppuu ja viimeisenä iltana suunnistamme Hurghadan Marinaan, missä on tasokkaita ravintoloita ja rauhallisempaa kuin pääkaduilla. Pariskunnat kulkevat käsikkäin ja toisiinsa nojaten.
Illan eksotiikan tarjoaa kamelin liha Nubian-nimisessä ravintolassa. Tilaamme ruoan, joka tuodaan pöytään tirisevän kuumana kannettavien grillien päällä. Liha on herkullista, tosin hieman tunkkaisen, mutta vahvan ja aromikkaan makuista.
Ilta on leuto ja pitkähihaisille on käyttöä, vaikka päivällä lämpötila kohoaa hellelukemiin.
Kävelemme valkeiden huvipursien editse rantabulevardia, ihailemme ja ihmettelemme. Suuri ja monimuotoinen Egypti sekä sen tarjoamat mahdollisuudet eivät katoa mellakoihin tai mielenosoituksiin.
Egypti on aina Egypti, paikka rauhalliselle lomalle.
